En saa nyt unta, joten päätin kirjautua sisään ja vaihtaa blogin teemaa tänne Sevillan kokemusrikkaaseen elämään sopivammaksi.
Valitsin teeman, joka kuvastaa vesivärimaalausta, jossa on kaikkia ihania lempivärejäni -punaista, lilaa, oranssia, pinkkiä läjässä siveltynä sekalaisesti ja päällekkäin paperille. Nämä voimavärit puolestaan kuvastavat värikästä ja vaihtelevaa elämääni täällä aurinkoisen sateisessa, vaihtelevasti riehakkaassa ja rauhallisessa, sekä toisaalta niin pienessä, mutta niin suuressa Andalusian kaupungissa, Sevillassa.
Tänään en ole lähtenyt kotoa kun vain läheisessä Lidlissä käymään ruokaostoksilla. Lidl on ainut kauppa, josta olen löytänyt raejuustoa ja kunnon pakastemarjoja. En ole jaksanut ajatellakaan, millaista olisi kävellä kadulla massiivisten pääsiäiskulkueiden ohitse, kun sitä tuskin pääsee eteenpäin kulkemaan niiden ihmismassojen ohi, jotka ovat saapuneet kadulle katselemaan Semana Santa-, eli pääsiäiskulkueita.
Palmusunnuntaina olin töissä, kun pääsiäiskulkueet alkoivat. Työpaikkani kun on aivan Sevillan katedraalia vastapäätä, jonka edestä kulkee noin 87 % kaikista pääsiäiskulkueista. Iltapäivä oli siis aika hulinaa -Mucho jaleo!..
Olen tehnyt myöhäisiä iltavuoroja respassa suomalaisen kollegani Antin kanssa. On ollut ihan kivaa, kun olen saanut vastailla puhelimeen, mitä normaalisti en uskalla pomon nähden tehdä, heheh. Muuten illat ovat aika tylsiä, kun useimmat check-in:t on jo tehty ja asiakkaat saatettu huoneisiin. Illalla eniten saa olla tekemisissä ns. ulkoisten asiakkaiden kanssa, eli niiden, jotka tulevat meidän upealle kattoterassille tai moderniin lobby-baariin drinkeille. Kattoterassistaan EME tunnetaankin ehkä parhaiten, sillä sieltä näkee tunnelmallisen, yöllisen Katedraalin ja sen kellotornin sellaiselta lähietäisyydeltä, että monet sanovat lähes pystyvänsä koskettaa tätä maailman suurinta katolilaista kirkkoa. Hotellin imagon takia terassille ei saa viedä järjestelmäkameroita tai sinne ei saa nousta naamiaisasussa, tai muussa huomiota herättävässä asussa tai asusteissa.
Nyt odotan vain kauhulla, mitä loppuviikosta tulee kun menen taas töihin ke-su. Ainakin tyttöjen tulisi olla asiakaspalvelutöissä hienoina mekot päällä, sekä korkokengät jalassa to-su pääsiäisen kunniaksi.
Harmi kun täällä ei saa mämmiä vaniljajäätelön kera, kyllä maistuisi! Nyt on ollut muutenkin pikkuisen ikävä Suomeen. Ikävä oikeaa työtä, arkea ja perhettä, sekä ystäviä. Ei ole ollut aikaa löytää edes hyvää kuntosalia, tanssitunteja tai muuta mukavaa ajanvietettä, vaikka ulkona ollaan kyllä oltu lähes joka viikonloppu suomalaisella tyttöporukalla, siis tytöt + Erik.. :D Eikös se kuulu tähän opiskeluelämään?
Bueno bueno, pues ahora a dormir y a soñar con los angelitos... Sin jaleo, porfi ! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti